Kirja: John Keats - Runoelmia

John Keats: Runoelmia. Lasipalatsi 2010.

Mä olen aina ollut aika rajoittunut lukija, olen keskittynyt vaan tiettyihin kirjallisuudenlajeihin ja tiettyihin maihin. Brittiläistä tavallista kirjallisuutta tulee luettua kyllä aina välillä, mutta runouden kohdalla mulla on ollut aika iso musta aukko. Koitin vähän tutkia wikipediasta, että mitä Brittiläiset runoilijat -luokka sisältää ja lähes kaikki nimet olivat minulle tuntemattomia. Se tosin saattaa johtua siitä, että sikäläisiä runoilijoita ei ole pahemmin suomennettu.

John Keatsin nimen olin joskus kuullut ja nappasin sitten kirjastosta mukaani hänen teoksistaan ensimmäisen käsiini saamani. Tämä nimenomainen kappale Runoelmia -kirjaa on näköispainos vuonna 1917 julkaistusta kirjasta. Kirjan tekstit ovat sen nimen mukaisesti enemmän runoelmia kuin tavallisia runoja, mutta mukana on myös oodin ja sonetin tyylisiä tekstejä.

Hetkisen aikaa kerkisin epäillä ennakkoon, että lukeminen tökkisi, koska en ole näin vanhoja runoja pahemmin lukenut enkä ole muutenkaan mikään runojen ylin ystävä. Nämä tekstit on siis kirjoitettu 1800-luvun alussa ja siihen nähden lukeminen sujui paremmin kuin olin olettanut. Tyyliltään näissä on jotain samaa kuin Shakespearen näytelmissä, mutta toisaalta sitten kuitenkin samaa henkeä kuin antiikin ajan runoelmissa. Uutena tuttavuutena tämä oli siis ihan kohtuullisen hyvä kokemus eikä traumaattinen.

Lukuhaasteet:
Ikkunat auki Eurooppaan - Iso-Britannia
Totally British - British Poetry